Kustavi, Isokari

© Juhani Salmi

Isokari on Kustavin ulkosaaristossa sijaitseva noin 2,5 km pituinen ja kilometrin levyinen majakkasaari. Saarella on monenlaisia biotooppeja, kuten reheviä lehtoja, avokalliota, nummea, niittyjä, laaja männikkö, sisäjärvi, ruovikko, rantaniittyjä ja runsaasti raripuskia. Isokarilla on toiminut lintuasema vuosina 1965–1971. Lintuasematoiminnan loputtua havainnointi on ollut epäsäännöllisempää.

Saarelle on kesäisin (kesä–elokuu) aikataulutettu vesibussiyhteys Uudestakaupungista. Muina aikoina Isokarille pääsee tilauskuljetuksella tai omalla veneellä. Satamasta johtaa majakalle hiekkatie, jonka alkuosa on mukulakiveä. Saarella on valkoisin kivi merkitty luontopolku, jossa vaikeakulkuisimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuita ja portaita. Muu polkuverkosto on kapeampaa ja kunnoltaan vaihtelevampaa. Saarella voi liikkua vapaasti, kunhan ei kulje kesäasukkaiden pihoilla tai muilla erikseen kyltein kielletyillä alueilla, sekä muistaa olla aiheuttamatta häiriötä linnuille ja muille eläimille. Saarella paikallisina olevien lintujen tarkkailuun riittää pitkälti kiikari, mutta muutontarkkailu vaatii pääosin kaukoputkea.

© Juhani Salmi

Isokari on hyvä paikka muutontarkkailuun. Keväisin muutto painottuu vesilintumuuttoon ja Pohjanlahden arktikaan. Isokari onkin yksi TLY:n alueen parhaista kuikkamuuton seurantapaikoista. Syksyllä pääosissa ovat varis-, peto- ja pikkulinnut. Parhaina päivinä saari kuhisee etelään suuntaavia pikkulintuja. Näitä päiviä osuu sekä syys- että lokakuulle. Varis- ja petolintujen huippumuutot ajoittuvat lokakuulle. Isokarilla on ulkosaareksi runsaahko pesimälinnusto, minkä seurauksena hiljaisinakin muuttopäivinä ja muuttoaikojen ulkopuolella saaressa riittää katseltavaa. Pesimälinnustoon kuuluvat esimerkiksi mustakurkku-uikku, pilkkasiipi, merikotka, riskilä, merikihu, lehtokurppa, käenpiika, luotokirvinen, kirjokerttu ja kultarinta. Saaressa on tavattu yhteensä    250 lintulajia. Harvinaisuuksia edustavat mm. lumihanhi, jääkuikka, tunturihaukka, pikkuruokki, harjalintu, lyhytvarvaskiuru, taigakirvinen, sepeltasku, rusorintakerttu, ruskouunilintu, mustaotsalepinkäinen, punapäälepinkäinen ja musta-/ruskopääsirkku.

Pohjakartta © Maanmittauslaitos 2017

Parhaat havainnointipaikat:

1) Sataman ympäristö. Hyvä paikka katsella paikallisia vesilintuja ja kahlaajia sekä seurata riskiläkolonian elämää. Kerää muuttoaikoina pikkulintuja.

2) Majakan ympäristö. Suurin osa saaren läpi kulkevasta muutosta menee tätä kautta. Alueella on runsaasti erilaisia biotoopeja, mikä näkyy paikallisten ja levähtävien lintujen määrissä.

3) Länsirannan korkein kohta (tolppa). Paras muutonseurantapaikka. Tarvittaessa tuulen suojaa saa poterosta, johon mahtuu 1–3 henkeä (ei sovellu vertikaalisesti rajoittuneille).

4) Pohjoiskärki. Muutontarkkailupaikka. Sijaitsee vaativan ja aikaa vievän matkan päässä satamasta.

5) Sisälahden eteläranta. Täältä näkee sisälahden paikalliset linnut.

 

 

 

 

(Teksti: Juhani Salmi)