Salo, Perniö, Hamarijärvi ja Isosuo

Hamarijärvi (tai Hamarinjärvi) on yksi ruukkitoiminnan aikaan padotuista järvistä Perniön länsiosissa. Se on pitkään ollut linnustonsuojelualue, osa Teijon retkeilyaluetta ja kuuluu nyt Teijon kansallispuistoon. Järven keväinen vedenkorkeus vaihtelee. Sen pienillä saarilla pesii kalatiiroja, kala- ja harmaalokkeja, kolonia naurulokkeja ja matalampien turvepatjojen ollessa näkyvillä pesimäkauden alussa myös pikkulokkeja. Järven itä- ja kaakkoisosien rantasoiden pesimälajistoon kuuluvat kurki ja kuovi, myös lirosta on pesimäaikaisia havaintoja. Vesilinnuista pesimälajistoon kuuluvat mm. kuikka ja punasotka. Kesällä alueella niin ikään pesiviä kalasääskiä ja nuolihaukkoja näkee tavallisesti useita. Vedenpinnan ollessa alhaalla, paljastuu järven matalasta ja suorantaisesta itäosasta enemmän turvesärkkiä, joilla voi muuttoaikaan levähtää runsaastikin kahlaajia töyhtöhyypistä ja suokukoista sirreihin. Loppukesällä räyskiä havaitaan säännöllisesti ja pesimättömiä harmaa- ja merilokkeja saattaa kerääntyä suuriakin määriä. Syksyllä Hamarijärvelle kerääntyy levähtämään myös meri- ja kanadanhanhia.

Hamarijärven ilmatilan hallitsee hyvin järven eteläpuolella sijaitsevalta Nenustannokan kalliolta, minne johtaa polku parkkipaikalta osoitteesta Sauruntie 647. Saarille ja turvepatjoille näkee hieman paremmin järven pohjoisrannan tulentekopaikalta. Tulentekopaikalle pääsee polkuja pitkin mm. Kirjakkalan ruukilta, osoitteesta Hamarijärventie 76. Järven toinen laskuoja virtaa ruukkialueen läpi. Talvella purossa näkee usein koskikaran. Hamarijärveä ympäröiviä sekametsiä on hoidettu maltillisesti jo retkeilyalueaikoina. Alkukesällä Hamarinjärvelle johtavilla poluilla kulkiessa kuulee tavallisesti mustapääkertun, sirittäjän ja peukaloisen laulun, toisinaan myös pikkusiepon tai idänuunilinnun.

Kirjakkalan Isosuo on vain kivenheiton päässä Hamarinjärvestä, mutta kansallispuiston ulkopuolella sijaitseva melko nuori tekolampi. Isosuolla pesii runsaasti etenkin rehevien lintuvesien vesilintulajeja. Mustakurkku-uikku, tukka- ja punasotka, tavi ja haapana pesivät kaikki säännöllisesti usean parin voimin. Laulujoutsenella on vakiopesäkumpu ja lapasorsan pesimäaikaiset havainnot lisääntyvät. Kahlaajista lammen rannoilla on pesinyt töyhtöhyyppiä, punajalkavikloja ja pikkutyllejä.

Isosuolle näkee parhaiten lammen lounaispuolella olevan ladon pihamaalta. Pysäköinti ja havainnointi tulee suorittaa muuta liikkumista häiritsemättä. Auto on paras jättää ennen latoa metsän puolella olevaan polun haaraan.

Pohjakartta © Maanmittauslaitos 2017

 

(Teksti: Markus Ahola)