Turku, Åvik, Maarian allas

Maarian allas © Ina Tirri

Turun kaupungin vuonna 1980 raakavesivarastoksi Maarian Vähäjokeen patoama tekoallas sijaitsee 6 km päässä kaupungin keskustasta Vanhan Tampereentien ja Paimalantien risteyksen pohjoispuolella. Se on 4,5 km pituinen ja 35─300 m levyinen, pinta-alaltaan 74 ha. Nykyään kaupunki ei enää käytä altaan vettä. Padon länsipää on entisen Åvikin kartanon kohdalla, josta paikka on saanut nimensä. Kartanon rakennuksista ei ole yhtään jäljellä. Altaan eteläosa on peltoaukeiden ympäröimä ja pohjoisosa metsäisempää.

Altaan padonpuoleinen pää on eniten retkeilty, koska matalan veden aikaan etenkin padon itäpuolella on ollut parhaat kahlaajarannat. Suokukkoja näkyi syksyisin parhaimmillaan 700─1000 yksilön parvina varhaisimpina vuosina, mutta nykyään kahlaajamäärät ovat selvästi vähentyneet. Padolta on hyvä näkyvyys kurki-, hanhi- ja petolintumuuton tarkkailuun.

Åvikissa on havaittu vuoden 2016 loppuun mennessä 240 lintulajia. Joitain harvinaisimmista ja vähälukuisimmista ovat heinäkurppa, rantakurvi, turturikyyhky, turkinkyyhky, isolokki, aroharmaalokki, etelänharmaalokki, mustanmerenlokki, tiibetinhanhi, kuparisorsa, pikkujoutsen, kultasirkku, mustahaikara, kattohaikara, jalohaikara, isokirvinen, haarahaukka, pikkutiira, mustatiira, keräkurmitsa, mustapyrstökuiri, isosirri, pulmussirri, karikukko, kirjosiipikäpylintu, punajalkahaukka, pohjansirkku, tunturikiuru, tunturipöllö, viiksitimali, viitatiainen, kiljukotkalaji, punakottarainen, kuhankeittäjä, pussitiainen, idänuunilintu, taigauunilintu, arosuohaukka, valkoselkätikka, pohjantikka, luotokirvinen, viiriäinen ja intianriisihaikara.

Kulkuohjeet: Pysäköintitilaa on padon länsipäässä sekä parille autolle paikka itäpäässä. Bussilla paikalle pääsee kaupungin keskustasta linjoilla 22, 22A ja 22B. Pysäkit sijaitsevat padon molemmissa päissä Paimalantien varrella. Altaan rannoilla on huonojalkaisten hankala kulkea, joten alue ei ole esteetön.

 

Pohjakartta: © Maanmittauslaitos 2017
© Hannu Allonen