Pikkutikka

BirdLifen vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on paitsi herättää keskustelua pikkutikan elinympäristöjen säilyttämisestä myös selvittää kannan nykylevinneisyys ja tarkentaa Suomen kannanarviota. Laji on niin harvalukuinen, etteivät vuotuiset laskennat tuota siitä riittävästi aineistoa. Siksi lajin kattava kartoitus on erityisen tärkeä.

Tietoa pikkutikasta

Peipposen kokoisia pikkutikkoja pesii Hangosta Utsjoelle, mutta ei kuitenkaan kaikkialla. Pikkutikka on harvalukuinen laji, joka puuttuu kokonaan laajoilta alueilta. Laji löytyy pesimäaikaan lähes poikkeuksetta lehtipuuvaltaisista paikoista. Varmimmin sen tapaa leppävaltaisista rantametsistä, joissa on runsaasti pienikokoista lahopuustoa. Pikkutikan voi löytää myös taajamien hoitoa vaille jääneistä lehtipuupöheiköistä sekä peltoalueiden lehtipuuvaltaisista kosteuden vaivaamista metsäsaarekkeista ja reunoista.

Talviaikaan pikkutikat viihtyvät myös osmankäämi- ja järviruokokasvustoissa. Niitä tavataan toisinaan myös lintujen talviruokintapaikoilla, vaikka laji ei hakeudukaan ruokinnoille yhtä innokkaasti kuin käpy-, harmaapää- ja valkoselkätikat.

Pikkutikka on useimpien lintuaineistojen mukaan viime aikoina vähentynyt. Esimerkiksi Pihabongaus-aineistossa se on vähentynyt peräti 40 prosenttia reilussa vuosikymmenessä.

Lajia on Suomessa tutkittu vähän, eikä viimeaikaisen vähenemisen syitä tunneta. Taustalla voi olla puubioenergian korjuu. Puupohjaisen energian lisäämisen vuoksi pienikokoisten lehtipuiden kerääminen peltojen ja pienvesien laidoilta on tehostunut ja myös metsätaloustoimissa jätetään vähemmän pienikoista puuta lahoamaan. Lajille välttämätöntä pienikokoista lahoa lehtipuuta lienee sen vuoksi tarjolla aiempaa vähemmän.

Kartoitukset Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa pyritään kartoittamaan kaikki pikkutikan potentiaaliset pesimäpaikat. Laskentoja koordinoi Suvi Riihiluoma (puheenjohtaja ät tly.fi).

Muista ilmoittaa kaikki pikkutikkahavaintosi Tiiraan tarkkoine lisätietoineen. Jos sinulla on mahdollisuuksia jonkin laajemman alueen kartoitukseen, voit varata itsellesi kartoitettavaksi jonkin kunnan tai pitäjän oheiselta varauslistalta.

Kartoitettavalla alueella tulee retkeillä ahkerasti etenkin parhaaseen soidinaikaan maaliskuusta toukokuuhun. Retkeily kannattaa keskittää sopiviin pesimäbiotooppeihin. Atrapin käyttöä suositellaan, jotta kartoitusaamuna hiljaisetkin yksilöt löytyvät. Atrapin soittamisessa tulee kuitenkin olla varovainen eikä soittaa sitä tarpeettoman kauan.

Ilmoittaudu kuntakohtaiseksi pikkutikkavastaavaksi osoitteeseen puheenjohtaja ät tly.fi!