Tervapääsky 2026

Vuoden lintu 2026 on tervapääsky

Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.

Yhdistyksen tervapääskykoordinaattorit ovat Suvi Riihiluoma ja Tero Saarinen 

Miten voin auttaa tervapääskyjä?

Kirjaa havaintosi tervapääskyistä!

Suomen tervapääskykanta on pienentynyt pitkään. Laji on vähentynyt noin 60 prosenttia 1980-luvulta ja edelleen noin 25 prosenttia edellisen reilun vuosikymmenen aikana. Suomen nykyinen tervapääskykanta arvioidaan noin 95 000 parin suuruiseksi (70 000–140 000 paria). Arvio on verraten epätarkka, koska lajin pesinnät keskittyvät kaupunkeihin ja linnustonseuranta-aineistot maaseudulle. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa tervapääsky on merkittävän vähenemisen takia luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Lajin vähenemisen syitä ei täysin tunneta. Tervapääskyn lisäksi myös monet muut ilmasta lentäviä hyönteisiä pyydystävät lajit ovat vähentyneet. Ravintoa voi olla vähemmän tarjolla, mutta tietoa hyönteisten määrän muutoksista ei ole. Merkittävin tunnistettu uhka tervapääskylle on sopivien pesäpaikkojen väheneminen.

Pitkän matkan muuttaja

Tervapääsky pesii laajoilla alueilla Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Laji muuttaa talveksi Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Tervapääskyt saapuvat pesimäpaikoilleen Suomeen toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Syysmuutto alkaa jo heinäkuussa, ja useimmat tervapääskyt lähtevät talvehtimisalueilleen viimeistään elokuun alkupuoliskolla. Viimeisiä yksilöitä voi havaita vielä syyskuussa.

Varsinais-Suomessakin tervapääskyjen pesinnät ovat enimmäkseen rakennetussa ympäristössä. Pesä sijaitsee useimmiten kaupunkiympäristöissä kerrostalojen yläosien koloissa. Joskus laji pesii myös metsissä, tikkojen vanhoissa koloissa, mielellään korkealla keloissa. Tervapääskyjä tavataan pesivänä maatilojen pihapiireissä, ja se pesii myös lajille tarkoitettuun pönttöön. Tervapääskyt ovat hyvin pesäpaikkauskollisia. Rengastettuja yksilöitä on ollut samoissa pesäpaikoissa jopa yli kymmenen vuotta. Tervapääsky voi pieneksi linnuksi elää pitkään: vanhin Suomessa rengastettu lintu oli ehtinyt 20-vuotiaaksi.

Tervapääsky on sopeutunut elämään lennossa: laji viettää ilmassa valtaosan elämästään ja käy maassa lähinnä pesimässä. Tervapääskyt ruokailevat, parittelevat ja jopa nukkuvat lentäessään. Laji saalistaa ilmassa lentäviä hyönteisiä. 

Helppo tuntea

Tervapääskyn ketterä sirppimäinen hahmo on monelle tuttu. Paras tuntomerkki on lentotavan ja muodon lisäksi hyvin tasainen mustanruskea väritys. Se näyttää taivaalla kiitäessään mustalta. Lentotavaltaan jonkin verran tervapääskyä muistuttavat pääskyt eli haara-, räystäs- ja törmäpääsky eroavat muun muassa alapuolelta valkean värityksen perusteella. Tervapääsky ei ole nimestään huolimatta pääsky, vaan se kuuluu kiitäjien heimoon.

Tervapääskyn kirkuna on varma kesän merkki! Kattojen yllä kirkuen viuhuvat tervapääskyparvet huomiota herättäviä. Ääni on helppoa tuntea: Tervapääsky, Apus apus - Linnut - LuontoPortti

Pesimäpaikat uhattuina

Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, kuten kerrostalojen kattorakenteissa. Niiden pesimäpaikkoja häviää säännöllisesti remonttien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty. Taustalla on yleensä tiedon puute. Mikäli tiedät asuintalossasi pesivän tervapääskyjä, kannattaa olla yhteydessä remontin toteuttavaan yritykseen ja taloyhtiöön jo remonttia suunnitellessa.

Aina ei ole mahdollista estää pesimäpaikkojen häviämistä. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää huolehtia, että remontin yhteydessä hävitettävät pesimäpaikat korvataan uusilla. Käytännössä tämä onnistuu asentamalla remonttikohteeseen tai sen välittömään läheisyyteen lajille sopivia pönttöjä tai tervapääskytiiliä. Lainsäädäntökin edellyttää hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista uusilla. Luonnonsuojelulain poikkeusluvista vastaavat viranomaiset ovat päätöksissään velvoittaneet hävitettävien pesimäpaikkojen korvaamista lajille sopivilla pöntöillä.

Kirjaa tervapääskyhavaintosi Tiiraan mahdollisimman tarkasti!

TERVAPÄÄSKYJEN LASKENTAOHJE

Pesimäaikaan kesä–heinäkuussa laji on helppo havaita, kun linnut liikkuvat matalalla talojen ympäristössä ja syöksyvät pesäkoloihinsa ruokkimaan poikasia. Lintujen lukumäärä on helpoin laskea iltaisin, auringon laskiessa. Tarkkailemalla lintuja muutamana iltana peräkkäin on helppo varmistua siitä, että lukumäärä on lähellä oikeaa. Laskenta kannattaa tehdä kauniilla säällä, jolloin linnut ovat yleensä lähellä pesimäpaikkaa.

Havaintojen kirjaamisessa kannattaa keskittyä lajin tärkeimpiin pesimäpaikkoihin. Tervapääsky on yhdyskuntapesijä, ja sopivassa rakennuksessa tai taloyhtiössä niitä voi pesiä huomattavia määriä. On tärkeä tunnistaa tällaiset kohteet, jotta pesimäpaikat voidaan huomioida tulevissa remonteissa. Havainnon lisätiedoissa voi eritellä tehtyjä havaintoja. Jos lukumäärää ei saa laskettua tarkkaan, voi määrän arvioida ja tarvittaessa käyttää lukumäärän noin-merkintöjä: