Kirjoitusohjeet

Ohjeita Ukulin kirjoittajille

Toimituskunta

Kiitos, että olet päättänyt osallistua Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenlehden Ukulin toimittamiseen! Ilman kirjoittajien ja toimituskunnan työpanosta lehti ei ilmesty, joten hienoa, että olet tullut mukaan yhteisiin talkoisiin. Olemme koonneet tähän dokumenttiin ohjeita kirjoitustyösi helpottamiseksi.

Yleistä

Ukulissa pyritään julkaisemaan artikkeleita kaikilta yhdistyksen toiminnan aloilta: alueellisten lintututkimusten tuloksia, linnustonsuojelu-uutisia, tietoa Varsinais-Suomen linnuista, retkikertomuksia, lintupaikkaesittelyjä, henkilöjuttuja, määritysartikkeleita – ja kaikkea muuta lintuharrastukseen liittyvää. Vaikka johtoajatuksena on laadukkaiden ja aikaa kestävien juttujen tekeminen, Ukuli ei kuitenkaan ole varsinaisesti tieteellinen julkaisu ja kevyempiäkin juttuja julkaistaan erittäin mielellään. Liiallinen arastelu tekstin tasosta on siis turhaa. Kirjoittajana sinun ei tarvitse olla ammattitoimittaja tai -kirjailija. Tärkeintä on kirjoittaa selkeästi, kiinnostavasti ja oikeilla tiedoilla.

Kirjoittajilta toivomme siis ainoastaan monipuolisia tekstejä kiinnostavista aiheista – toimituskunnan roolina on esittää tarvittaessa parannuksia juttuusi sekä hioa kieliasu julkaisukuntoon. Älä siis turhaan jää arkailemaan esimerkiksi tottumuksen puutetta kirjoittajana, pilkut kyllä löytävät paikkansa toimitustyön aikana.

Huomaathan, että Ukuli on vapaaehtoisuuteen perustuva jäsenlehti. Yhdistys ei pysty maksamaan kirjoitus- tai kuvapalkkioita.

Juttujen rakenne

Jutun kirjoittajan on hyvä muistaa, että lehden ulkoasu, ns. taitto, kuuluu toimituskunnan työhön – kirjoittajan ei tarvitse huolehtia siitä muutoin kuin, että otsikot, ingressit, varsinainen teksti eli ns. leipäteksti, kuvatekstit jne. on selkeästi merkitty, jotta taittaja tietää, mikä on mikin. Toisin sanoen tekstinkäsittelyohjelman fonteilla, fonttikoolla ja vastaavilla ei ole merkitystä, koska taittajan on joka tapauksessa määriteltävä nämä erikseen taitto-ohjelmassa.

Koska fonttikoko ja moni muu seikka vaikuttaa yhdelle sivulle mahtuvan tekstin määrään, tekstin pituus on hyvä määritellä merkkeinä (näet merkkimäärän esim. MS Wordissa klikkaamalla alapalkissa vasemmalla olevaa sanamäärää, jolloin esiin tulevasta ikkunasta näet tekstin mitan sanoina ja merkkeinä). Ukulin taitetulle sivulle mahtuvan tekstin määrää riippuu tietenkin mm. siitä, onko sivulla kuvia, mutta karkea keskiarvo on noin 3 000 merkkiä/sivu olettaen, että sivulla on myös kuva tai pieni taulukko.

Muistathan sisällyttää artikkeliisi aina otsikon sekä kirjoittajien nimet. Mikäli jutun luonteeseen sopii ingressi tai abstrakti, sen voi kirjoittaa esim. kursiivilla ennen leipätekstiä tai merkitä vaikkapa näin: //ingressi//. Mahdollisten kuvien ja laatikoiden tekstit on kätevintä sijoittaa leipätekstin perään. Jos haluat erottaa osia tekstistä erillisiin tietolaatikkoihin tai muuten erilleen leipätekstistä (nostot, lainaukset, muistot), kirjoita tämä auki ko. tekstipätkien kohdalle esim. vastaavalla merkinnällä kuin edellä ingressin kohdalla tai erilleen dokumentin loppuun.

Kuvat

Voit tarjota juttusi kuvitukseksi omia kuviasi tai pyytää toimitusta hankkimaan kuvan esim. tietystä lajista tai tilanteesta. Mahdollista on myös jättää taittajalle vapaus päättää kuvien käytöstä oman harkintansa mukaan. Jos lähetät jutun kuvitukseksi omia tai kavereiden kuvia, muista myös laatia niihin sopivat kuvatekstit, joista esim. ilmenee kuvauspaikka ja -ajankohta ja kuvassa olevat henkilöt, jos nämä tiedot ovat jutun kannalta olennaisia. Jos kyse on määrityskuvista, selittävät kuvatekstit on merkittävä selkeästi, etteivät ne sekaannu jutun muihin teksteihin.

Taulukot, kaaviot

Havaintoja ja muuta dataa esittelevät taulukot ja kaaviot, ns. graafit, voi laatia monella tavalla – pääasia on, että tieto esitetään mahdollisimman selkeästi ja luettavasti. Ole hyvissä ajoin yhteydessä toimituskuntaan, jos tarvitset apua taulukoiden/kaavioiden laatimisessa tai jos tarkoitus on, että taittaja viimeistelee ne. Ukulin sivut ovat melko kapeita, joten on taulukoiden ja kaavioiden on myös syytä olla kapeita, jollei tarkoitus ole käyttää koko aukeaman leveyttä. Huomaa kuitenkin, että hyvin iso taulukko on helposti vaikealukuinen. Muista liittää myös taulukoihin ja kaavioihin riittävän selkeät, selittävät kuvatekstit.

Lisätaulukot ja muu lisämateriaali

Lehdet julkaistaan nykyään tuoreeltaan myös Lintulehtiportaalissa (lintulehti.birdlife.fi), missä lehteen voidaan sisällyttää enemmän materiaalia kuin painettuun versioon mahtuu. Lehdessä julkaistaan lähtökohtaisesti vain jutun kannalta olennaisimmat taulukot, kaaviot, kartat ja muut vastaavat materiaalit. Tukevia lisämateriaaleja voidaan julkaista Lintulehtiportaalissa jutun pdf-versiossa, jolloin ne ovat helposti luettavissa ja tallessa tulevaisuutta varten. Tällöin painetun lehden versio pysyy lyhyempänä ja luettavampana.

Mieti siis jo artikkelia tehdessäsi, onko siinä sellaisia materiaaleja, jotka voisi julkaista lisämateriaalina Lintulehtiportaalissa. Jos sellaisia on, lähetä ne jutun ohessa toimitukselle. Lisätaulukoihin viitataan tekstissä samaan tapaan kuin painettuihin taulukoihin (ohjeistus alla). Esimerkki: Täydelliseen lajilistaan voi tutustua lisätaulukossa 1 (lintulehti.birdlife.fi).

Kieliasu

Seuraavat ohjeet saattavat jonkun mielestä tuntua osaksi ehkä pikkumaisilta, mutta niiden noudattaminen helpottaa toimituskunnan työtä: Lukijalle tulee levoton ja huolimaton vaikutelma, jos lintulehdessä tiheälti esiintyvät päivämäärät, lukuarvot, vaihteluvälit jne. kirjoitetaan joka jutussa ja joskus jutun sisälläkin eri tavoin – on siis pakko yhtenäistää. Jos kerran on yhtenäistettävä, miksi ei seurattaisi kielenhuollon yleisiä suosituksia. Siksi nämä ohjeet ja toivomus, että niitä noudatettaisiin.

• Päivämäärä- ja lukuvälien kohdalla käytetään tavuviivan (-) sijaan ajatusviivaa (–), esim. 20–30 paria tai 12.–15.3.2022. Microsoft Wordissa löydät sen Lisää-valikon kohdasta Merkki Unicode-nimellä ”En Dash” tai pikanäppäimellä Alt+0150. Mac-tietokoneissa ajatusviivan saa yhdistelmällä option+viiva. Huomaa myös, että ajatusviivan ja numeron väliin ei tule välilyöntiä.

• Lukuarvon ja prosenttimerkin väliin sen sijaan tulee välilyönti, esim. 10 %.

• Tuhannet erotetaan sadoista välilyönnillä. Esimerkki: Parhaana päivänä muutti peräti 12 345 mustalintua ja 6 789 pilkkasiipeä.

• Kuviin ja taulukoihin tulee viitata tekstissä. Huomaa pieni alkukirjain. Esimerkki: Harmaasorsan parimäärän kehitys on esitetty kuvassa 1 ja suurimmat syyskerääntymät taulukossa 1. Laji on runsastunut selvästi pesivänä, mutta kevään läpimuuttajamäärissä vastaavaa trendiä ei näy (kuva 2).

• Tieteelliset nimet kirjoitetaan kursiivilla, esim. talitiainen (Parus major).

• Viittauksissa käytetään ns. Harwardin järjestelmää, jossa tekstin joukkoon sijoitetussa viitteessä on kirjoittajien nimet ja vuosiluku. Mikäli kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, esitetään tekstissä vain ensimmäinen nimi. Esimerkki: Tulipäähippiäisen havaintomäärät ovat Suomessa kasvaneet räjähdysmäisesti (Virtanen ym. 2022), mutta samaan aikaan hippiäinen vaikuttaa jopa taantuneen (Järvinen & Jokinen 2021).

• Esimerkkejä lähdeluettelon kirjauksista erilaisten lähteiden tapauksessa:

Puronen, A. 2022: Muuttohaukan paluu Varsinais-Suomen taivaalle. Ukuli 52 (3): 12–16.

Koskinen, B. & Virtanen, C. 2022: Koukkunokkien pesillä. Otava, Keuruu. 321 s.

BirdLife International 2022: Ivory-billed woodpecker. Saatavilla: http://birdlife-datazone.org/Ivory-billed-wodpecker/ (viitattu: 31.12.2022).