Varsinais-Suomen järvien linnusto on kartoitettu
17.6.2025
 Pajusirkku |
Maakunnan järvet ovat muuttuneet ja myös niiden linnusto. Maakunnassa on järviä etenkin Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Yhteensä niitä on Somero pois lukien noin 770 kappaletta. Suurin osa niistä on pieniä, mutta ne ovat merkittävä osa maakunnan luontoa. Niiden linnustoa on selvitetty laajasti 1980-luvulla ja toisen kerran 2000-luvulla. Järvillä pesivät linnut ovat parhaiten selvitettävissä toukokuussa tehdyillä käynneillä. Koska linnut saapuvat Suomeen ja pesivät hieman eri aikaan, niin hyvä kuva koko pesimälinnustosta saadaan vasta kahdella tai useammalla käynnillä. Toukokuun puoliväliin sijoittuvalla yhdellä käynnillä voi kuitenkin saada tyydyttävän käsityksen vähäkasvustoisen järven linnustosta. Ensimmäisessä selvityksessä 1980-luvulla Salon järvet eivät olleet mukana. Silloin laskettiin 350 järven ja 57 tekolammen linnusto. Tällöin suurin osa järvistä kierrettiin kävellen, muutamat veneellä. Laskentoja tehtiin noin puolella järvistä kaksi kertaa kevään aikana. Tällä vuosituhannella (jolloin mukana oli myös Salo) kattavien laskentojen määrä jäi alle puoleen, muiden järvien lintutiedot on koottu hajahavainnoista. Yhteensä 502 järven linnustosta kertyi tietoja, Salosta 175 ja muualta maakunnasta 327 järveltä. Tekolampia ei 2000-luvun aineistossa enää ole mukana. Maakunnan järvet ovat hyvin monenlaisia. Kirkasvetisiä, karuja järviä on pääosin Salon suunnalla, muualla järvet ovat useimmiten matalia ja reheväkasvustoisia. Tämä vaikuttaa myös linnustoon, sillä rehevillä ja karuilla järvillä on erilainen linnusto. Tällä vuosituhannella lasketuilla 502 järvellä pesii yhteensä 72 lintulajia ja niiden yhteenlaskettu parimäärä on runsaat 8000 paria. Runsaimmat lajit ovat naurulokki (946 paria), ruokokerttunen (883), telkkä (879), sinisorsa (777), pajusirkku (467), kalalokki (457) ja tavi (378). Sinisorsa ja telkkä tavattiin joka toisella ja tavi joka kolmannella järvellä. Lajien erilainen esiintyminen näkyy hyvin naurulokin esiintymisessä, sillä sitä tavattiin vain parilla prosentilla järvistä. Naurulokki pesii yhdyskunnissa, joita on harvakseltaan, kun taas lähes kaikki muut lajit pesivät yksittäin siellä täällä. Maakunnan järvet ovat muuttuneet ja myös niiden linnusto. Runsastuneita lajeja ovat mm. laulujoutsen, jota ei tavattu lainkaan 1980-luvulla, mutta tällä vuosituhannella lajia on löytynyt 144 paria. Myös muut isot linnut ovat lisääntyneet kuten kanadanhanhi (aiemmin 0, nykyään 55 paria) ja kurki (kanta kolminkertaistunut). Muita runsastuneita lajeja ovat muun muassa kuikka ja kalalokki. Sen sijaan muuallakin Suomessa vähentyneet puna- ja tukkasotka sekä nokikana ovat harvinaistuneet myös meillä. Iso ryhmä varpuslintulajeja (kiuru, pensastasku, niittykirvinen ja keltavästäräkki) on vähentynyt tai jopa hävinnyt järvenrantaniittyjen umpeenkasvun takia. Tämä selvitys on osa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen toimintaa, jonka tavoitteena on kuvata maakunnan linnustoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Aiheesta tehty julkaisu ja omasta kotijärvestä kiinnostuneille tarkkaa lisätietoa antava yksityiskohtainen luettelo järvistä ja niiden linnustosta eri aikoina löytyy yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta https://www.tly.fi/tutkimus/jarvilinnusto/jarvilintuarkisto/
|