Varsinais-Suomen jokivarsien linnusto on kartoitettu

Huomattavassa osassa Varsinais-Suomea joet ovat merkittävin osa vesiluontoa.

Huomattavassa osassa Varsinais-Suomea joet ovat merkittävin osa vesiluontoa, sillä vain Vakka-Suomessa ja Salon suunnalla järviä on merkittäviä määriä. Jotta jokien luonnonarvot tulisivat esille, niin niiden linnusto kartoitettiin vuosina 2012–2021. Toukokuun alkupuoliskolla tähystämällä tai jokirantaa pitkin kävelemällä selvitettiin yhteensä 606 jokialueen eli otoksen linnusto. Niiden yhteispituus oli 371 jokikilometriä. Näiden otosten perusteella arvioitiin jokien (yhteensä 1341 km) linnustoa. Vain Somero jäi selvityksen ulkopuolelle.

Maakunta jaettiin 10 osa-alueeseen, jonka sisällä otosten perusteella arvioitiin ko. osa-alueen linnustoa. Tähän päädyttiin, koska joet ja niiden linnusto olivat varsin erilaisia eri puolilla maakuntaa. Yleistäen voisi sanoa, että vähiten lintuja oli jokivarsilla Vakka-Suomessa ja eniten Salon suunnalla. Syynä tähän lienee se, että jokivarsien luonnontilaiset rannat olivat hyvin kapeita Vakka-Suomessa ja leveimmillään Salon suunnalla. Menetelmä ei kuitenkaan kattanut ihan kaikkia jokirantojen lintulajeja, sillä toukokuun lopulla saapuvat hyönteissyöjät, joista tavallisimpana ruokokerttunen, jäivät laskennan ulottumattomiin.
 
Jokivarsilla pesi arviolta yhteensä noin 5500 lintuparia, joka tarkoittaa noin 4 paria jokikilometriä kohden. Runsaimmat vesilinnut olivat sinisorsa (1300-1500 paria), telkkä (700-1000) ja tavi (200-350). Muut vesilinnut olivat hyvin vähälukuisia. Kahlaajista runsain oli odotetusti rantasipi (500-700 paria), mutta metsäviklojakin arvioitiin pesivän 150-200 paria jokivarsilla. Lokkilinnuista jokivarsilla pesivät vain kalalokki ja kalatiira, mutta niiden pesimäkanta on vain kymmeniä pareja.
 
Västäräkkejä on jokivarsilla paljon, noin 800-1000 paria. Edellä mainittu ruokokerttunen, jonka määrää ei nyt pystytty arvioimaan, lienee kuitenkin runsain jokivarsien varpuslintu. Uhanalainen pensastasku (300-600) esiintyy melko runsaana jokivarsilla, jotka tarjoavat sille hyvä elinympäristön. Niittykirvinen (150-300 paria) ja pajusirkku (200-250) käytännössä puuttuivat Vakka-Suomesta, mutta esiintyivät muualla harvalukuisena.
 
Kartoitus on osa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen toimintaa, jonka tavoitteena on selvittää maakunnan linnustoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kartoituksesta tehty julkaisu ja otosten tarkat paikat ja niiden linnusto löytyvät yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta https://www.tly.fi/tutkimus/jokilinnusto/