Talven 2018/2019 tulokset
 | Viesti Ukuliverkkoon 15112018.doc (32 kB) Syyslaskennan tulosten tarkastelua word-tiedostona. Excel-taulukossa on hieman enemmän reittejä mukana. |
 | syyslaskenta_2018_lopullinen.xls (125 kB) Excel-taulukko tuloksista. Katso ensin lukuohjeita alataulukko, koska taulukossa on uusia asioita. |
 | viesti Ukuliverkkoon tammikuu2019.pdf (189 kB) Talvilaskennan tulosten tarkastelua PDF-tiedostona. Excel-taulukossa on muutamia reittejä enemmän mukana. |
| joululaskenta_2018_lopullinen.xls (114 kB) Excel-taulukko tuloksista. |
| Kevätlaskennoista 2019.pdf (200 kB) Kevätlaskennan tulosten tarkastelua PDF-tiedostona. Excel-taulukossa on muutamia reittejä enemmän mukana. |
| kevatlaskenta_2019_lopullinen.xls (136 kB) Excel-taulukko tuloksista. Mukana on salattujen lajien havaintojen yhteenvetotietoja. |
Syyslaskennan tulokset alkavat hahmottua. Ylläoleva excel- taulukko kertoo tarkemmin luvuin missä maakunnan linnustossa juuri nyt mennään. Taulukkoon tutustuminen kannattaa aloittaa "lukuohjeita"- alataulukosta. Aiempiin verrattuna nyt on uutta ainakin se, että eräät lajit ovat taulukossa vain yhteenvetotietona, eivät reittikohtaisesti. Ne on merkitty vaaleanruskealla, esim. harmaahaikara.
Valtakunnan tuloksia voi katsella tältä sivulta, josta näkee laji- ja reittikohtaista tietoa
https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species
Reittejä on nyt laskettuna maakunnassa 51 ja yhteensä 473 reittikilometriä. Noin 10 reitin tulokset vielä puuttuvat. Yhteensä on lajeja havaittu 111 ja yksilöitä 10 reittikilometriä kohden 844. Lajimäärä on enemmän kuin vuosikymmenen keskiarvo. Taulukosta kannattaa katsoa myös eri reittien tuloksia, sillä niistä huomaa, miten yksittäisen reitin tuloksesta ei voi päätellä kokonaisuutta.
Yleisimmät lajit olivat sini- ja talitiainen, jotka tavattiin 50 reitillä eli yhtä lukuun ottamatta jokaisella lasketulla reitillä. Seuraavaksi yleisimmät olivat punatulkku (49), keltasirkku (48) sekä varis ja käpytikka (47). Vastaavasti runsaimmat lajit olivat harmaalokki (118 yks/10reittikm), talitiainen (101) sekä urpiainen ja naakka (76).
Laji/lajiryhmäkohtaisesti tarkastellen tulokset ovat seuraavat:
Vesilinnuista voi nostaa esille kyhmyjoutsenen, nyt kolmanneksi suurin määrä kautta aikain, edellisen kerran enemmän syksyllä 1995.
Kanadanhanhia on edellisen kerran ollut syksyllä 2004 enemmän kuin nyt. Siis paljon.
Taveja oli tuplamäärä vuosikymmenen keskiarvoon verrattuna, mutta sinisorsia vähän. Tilastoista löytyy vain yksi pienempi sinisorsalukema 1990-luvulta.
Telkkiä ja tukkakoskeloita havaittiin paljon, mutta isokoskeloita vähän. Edellisen kerran näin vähän isokoskeloita oli syksyllä 2011. Taitavat olla vielä järvillä.
Petolinnuista merikotka jatkaa korkealla tasolla, nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa yli kahden yksilön/10reittikm. Laji on selkeästi havaittavuudeltaan yleisin ja runsain petolintu maakunnassa tähän aikaan vuodesta. Muiden petojen määrä ei yltänyt yhteensäkään merikotkan määrään.
Maakotkia tavattiin jo neljättä vuotta peräkkäin paljon.
Kalalokkeja oli viiden vähäisemmän vuoden jälkeen taas paljon.
Harmaa- ja merilokkeja oli paljon. Tämä johtuu osin Topinojan melko uudesta reitistä, mutta harmaalokkeja on ilman tätäkin paljon.
Kesykyyhkyjä oli normaalia selvästi vähemmän.
Lämpimästä syksystä huolimatta uuttu- ja sepelkyyhkyjä vain normaalisti.
Kaikkia pöllöjä on näkynyt todella vähän.
Tikoista palokärkiä ja käpytikkoja oli hieman normaalia vähemmän, mutta harmaapäätikkoja normaalisti.
Tilhiä on vähän. Syksyn aikana ei ole näkynyt mitään massoja ainakaan Varsinais-Suomessa. Ne ovat joko jo menneet tai sitten siitä on vielä pohjoisessa/idässä.
Peukaloisia ja punarintoja on paljon, mutta ehkä kyse on vain uudesta normaalista.
Mustarastaita on ehkä marjattoman vuoden nykynormaali määrä. Sama koskee räkättirastasta.
Punakylkirastaita on marjattomaksi vuodeksi paljon.
Hippiäisiä on nyt vähän, vähemmän on ollut viimeksi syksyllä 2007. Aika pomppivaa on meno, kun viime syksynä oli vuosituhannen suurin määrä.
Viiksitimaleita oli viimevuotiseen tapaan paljon.
Hömötiaisella oli voimakas vaellus ja määrä kohosi viime vuoden pohjalukemista. Kun katselee pomppivaa ja pikku hiljaa alaspäin valuvaa esiintymistä, niin tulee mieleen, että vaellukset tuovat hömötiaisia meille, mutta metsien kantokyky ei riitä kuitenkaan ylläpitämään niin suurta kantaa.
Töyhtötiaisia on toista vuotta peräkkäin ennätysvähän. Syy ei voine olla huono pesintä viime kesänä? Metsätalous koettelee?
Kuusi- ja sinitiaisia oli kohtalaisen paljon, mutta talitiaisia oli lähes ennätyksellisesti. Ilmeisesti ahkerana pesijänä tunnettu talitiainen hyötyi hyvästä kesästä.
Pähkinänakkeleita on parin tyhjän syksyn jälkeen taas useita. Nämä lienevät peräisin lähempää kuin Siperiasta?
Puukiipijöitä on toiseksi vähiten tällä vuosikymmenellä.
Lapinharakoita on kolmen lihavan vuoden jälkeen vähän.
Närhivaellus näkyy kohtalaisen korkeana määränä. Odotin kyllä enemmän.
Varislinnuista naakkoja on paljon ja korppi teki uuden ennätyksen. Variksia ja harakoita oli normaalisti.
Molemmilla varpusilla on kanta ollut aika tasainen kolme vuotta. Varpusella tilanne jatkui, mutta pikkuvarpunen teki syysennätyksen.
Peippoja ja järrejä on molempia hieman tavanomaista vähemmän.
Viherpeippoja oli viime vuonna todella vähän. Vaikka kanta hieman siitä kohosi, niin silti lajia on toiseksi vähiten tällä vuosikymmenellä.
Tiklejä oli vaihteeksi hieman alle vuosikymmenen keskiarvon, mutta pitemmällä tähtäimellä tietenkin paljon.
Vihervarpusia on vähän, kuten myös hemppoja. Molemmilla lajeilla vaihtelu on suurta.
Urpiaisia on edelleen paljon, ja viime vuoden ennätyksen jälkeen tällä määrällä tulee kolmas sija kautta aikojen.
Pikkukäpylintujen määrät ovat monen laihan vuoden jälkeen taas kohtuulliset.
Punatulkkuja ja keltasirkkuja oli hieman normaalia enemmän.
Tutkikaa itse lisää taulukosta. Mielenkiintoista on mm. selvittää, mitä lajeja ei näkynyt lainkaan.
Kiitos kaikille laskijoille!
Epa