Talvilintulaskennat

Talvilintulaskennat alkoivat Suomessa talvella 1956/57. Varsinais-Suomessa oltiin heti mukana, sillä ensimmäisenä laskentatalvena kierrettiin viisi ja seuraavana jo 18 reittiä.

Koko Suomessa reittejä on ollut viime vuosina keskimäärin 500. Aluksi laskennat tehtiin vain vuodenvaihteessa (joululaskenta), mutta vuonna 1967 otettiin käyttöön uusintalaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa ja 1975 aloitettiin syyslaskenta marraskuun alussa. Talvella 2006/2007 laskettiin Varsinais-Suomessa 53 syysreittiä, 63 joulureittiä ja 51 uusintareittiä.

Talvilintulaskennoista on julkaistu paljon raportteja ja todennäköisesti niitä tulee jatkossakin vuosittain. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta näkyvät uusimmat julkaisut ja reittikohtaiset tulokset. 

Varsinais-Suomen tuloksia eri laskennoista löytyy sivun vasemman reunan valikosta.

Tuntematon tiedostomuotoVarsinais-Suomen talvireitit.xls (51 kB)
Taulukossa näkyvät kautta aikojen lasketut reitit maakunnassa talveen 2004/05 saakka.
Koirasvarpunen. Kuva © Kim Kuntze.

Laskennan tavoitteena on selvittää:

- Talvilintujen levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristöjä.
- Näissä tapahtuvia muutoksia talven aikana, vuodesta toiseen ja pitkällä aikavälillä.
- Lintujen vuosittaiseen esiintymiseen, talvikuolleisuuteen ja pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavia tekijöitä.
- Lajien erilaisen havaittavuuden takia menetelmä ei kuvaa todenmukaisesti lajien keskinäisiä runsaussuhteita.

Talvilaskennalla saadaan eräistä lajeista melko hyvä kuva niiden kannanmuutoksista. Varpunen on esimerkki lajista, jonka kanta on viime vuosikymmeninä kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Etenkin maaseutuympäristöissä kannanromahdus on ollut sitä luokkaa, että laji on kadonnut laajoilta alueilta Varsinais-Suomen maaseutua kokonaan.
 

Peruslajien lisäksi laskennassa tavataan jonkin verran muitakin lajeja. Niitä näkyy yllä olevissa taulukoissa.  Talvilintulaskenta on erinomainen tapa linturetkille muuten melko lintuköyhässä talvimaisemassa. Laskennan ohjeet (pdf) ovat melko yksinkertaiset. Varmista kuitenkin etukäteen ettet suunnittele reittiä päällekkäin tällä hetkellä toimivien reittien kanssa. Toisaalta joku vanhan reitin haltija voi olla valmis luopumaan omasta reitistään. Alustavasti voit katsastaa mahdollisia vapaita alueita katsomalla yllä olevista eri talvien tuloksista. Varmaan pääset tarvittaessa jollekin reitille mukaankin tutustumaan laskentaan. Ota rohkeasti vain yhteyttä lähialueiden reittien laskijoihin. Tarvittaessa Esko Gustafsson avustaa reittisuunnittelun lisäksi muissakin käytännön alkuongelmissa. Löydät myös laskennan kaavakkeet ja ohjeet Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta tutustuttavaksi/printattavaksi. Tulokset voi ilmoittaa nykyään suoraan netin kautta museolle. Tämä toki edellyttää kirjautumista museon Hatikka-tietokantaan.

Muutama käytännön vinkki uutta reittiä suunnitteleville:

Valitse suhteellisen helppokulkuinen reitti, jota voit kulkea vaikka olisi 50 cm lunta.
Alueella tulisi olla myös lintuja, jotta mielenkiinto pysyy yllä vuosien vieriessä.
Älä tee reitistä liian pitkää, sopiva on ehkä virallisia ohjeita hieman lyhyempi eli alle 10 km.

Esko Gustafsson