Rengastus
Rengastus on ollut osa Jurmon lintuaseman toimintaa alusta alkaen. Muuttoaikoina maaliskuun loppupuolelta kesäkuuhun sekä elokuusta marraskuun alkupuolelle rengastuksen tärkein osa on vakioitu verkkopyynti, jolla kerätään kannanmuutos- ja muuttoaineistoa laajasta varpuslintujen joukosta. Tätä täydentävät petolintujen verkkorengastus ja piharuokinnalta pyydystettävien tiaisten ja siemensyöjien rengastus. Ruokinnalta rengastaminen on mahdollista ja toivottavaa myös talvella.
Kahlaajapyyntiä rengastajat voivat harjoittaa saaren länsipäässä katiskoilla heinäkuusta alkaen. Merisirrien rengastus loppusyksyllä ja alkutalvella on erillinen kansallisesti ainutlaatuinen projekti. Avomaan lintuja rengastajat saisivat mieluusti rengastaa muun rengastuksen ohessa loukuin tai katiskoin. Viime vuosina vähäiseksi jäänyt pesimälintujen rengastaminen on myös suotavaa.
Ohjeet ja käytännöt on koottu sivulle Jurmon rengastusohjeet.
Tilastoja
Jurmossa on vuosina 1962–2021 rengastettu yhteensä yli 300 000 lintua, jotka kuuluvat 194 lajiin. Runsaimmat lajit ovat punarinta, hippiäinen, pajulintu, leppälintu, laulurastas ja talitiainen.
Vaikka suurin osa rengastuksista koskee luonnollisesti tavallisia lajeja, on joukkoon sattunut myös harvinaisuuksia. Varsinaisia rariteetteja ovat mustajalkatylli, seitsemän turturikyyhkyä, viisi harjalintua, lyhytvarvaskiuru, mustakurkkurautiainen, taigarautiainen, alppirautiainen, kaksi etelänsatakieltä, kolme sinipyrstöä, kaksi kenttäkerttusta, rusorintakerttu, kaksi kashmirinuunilintua, kaksi ruskouunilintua, viisi tulipäähippiäistä, kaksi mustaotsalepinkäistä ja punapäälepinkäinen.
Pikkuharvinaisuuksista ja vähän rengastetuista lajeista mainittakoon sepelhanhi, mustakurkku-uikku, kaksi mehiläishaukkaa, piekana, kaksi keräkurmitsaa, pulmussirri, heinäkurppa, 12 pikkutiiraa, valkoselkätikka, neljä tunturikiurua, 16 sepelrastasta, kolme rastaskerttusta, 18 hippiäisuunilintua, 22 taigauunilintua, 44 sepelsieppoa, viiksitimali, kaksi pähkinänakkelia, neljä vuorihemppoa, neljä lapinsirkkua, viisi pulmusta, 47 pohjansirkkua ja kuusi pikkusirkkua.
Alla olevaan Excel-tiedostoon on koottu kaikki Jurmon rengastukset vuosilta 1962–2022.
 | Jurmon rengastukset.xlsx (59 kB) |
Rengastusmäärien ja lajimäärän vuosivaihtelu on koottu oheiseen kuvaajaan. 2000-luku oli pitkään selvästi heikompaa aikaa kuin aiemmat vuosikymmenet, mutta viimeiset kolme vuotta näyttävät hyvää suuntaa. Sama näkyy myös seuraavassa kuvaajassa, jossa tarkastellaan rengastusvuorokausien määrää vuosittain.
 Rengastusvuorokausien vuosivaihtelu 1974–2018. |
Jurmon rengastustoiminta on pitkään keskittynyt hyönteissyöjien päämuuttokaudelle eli toukokuulle ja toisaalta vaelluslintujen sekä itäisten harvinaisuuksien paraatiaikaan lokakuussa. Viimeisen kahden vuoden aikana rengastus on onneksi saatu kattavammaksi koko muuttokauden aikana. Vuosien kuluessa tulemme toivottavasti näkemään, kuinka kuvaajan pylväät kohoavat yhä tasaisemmin kohti 30 vuorokautta.
Jurmon rengastustiedot ovat sähköisessä muodossa vasta vuodesta 1974 alkaen. Aktiivisempien rengastajien kunniataulukko sisältää tästä syystä rengastukset vain vuosilta 1974–2020. Vuosina 1962–1973 rengastettiin 54 722 lintua, joiden rengastajat eivät ole tiedossa. Lisäksi vuosina 1974–1979 osa rengastuksista (27 103 yksilöä) merkittiin Jurmon nimiin. Taulukossa esitetään ne rengastajat, jotka ovat rengastaneet asemalla vähintään tuhat lintua vuoden 2020 loppuun mennessä.
Oheinen taulukko sisältää vuosien 1974–2016 vilkkaimmat rengastusvuorokaudet. Normaalipäivinä lintuja tulee vähemmän, usein 50–150 yksilöä.
Löydöt
Jurmossa rengastetuista linnuista on tehty vuoden 2016 loppuun mennessä 977 löytöä Jurmon ulkopuolella. Eniten jurmolaisia lintuja on löytynyt Suomesta (294), sitten Ruotsista (136), Ranskasta (98) ja Saksasta (77). Yhteensä Jurmon rengastuksia on havaittu 35 maassa. Kaukaisimmat löydöt ovat Togosta (liro), Sambiasta (lehtokerttu) ja Kongon demokraattisesta tasavallasta (harmaasieppo ja pikkulepinkäinen). Maininnan ansaitsevat myös Huippuvuorten pesimäpaikoilla havaitut kaksi merisirriä, Siperian tundralle muuttanut suosirri ja Uralille lentänyt käpytikka. Alla oleviin taulukoihin on koottu Jurmon ulkopuolisten löytöjen laji- ja maajakauma.
